Virkailijoiden tehtävät

Puheenjohtaja
- suunnittelee ja valmistelee kokousta sihteerin kanssa
- johtaa kokousta
- jakaa puheenvuoroja
- jakaa tehtäviä
- toimii kokouksen allekirjoittajana
- huolehtii siitä, että kokous sujuu asiallisesti

Sihteeri
- suunnittelee ja valmistelee kokousta puheenjohtajan kanssa
- kirjoittaa kokouksen päätökset, äänestystulokset yms. pöytäkirjaan
- huolehtii kirjeiden ja asiakirjojen kirjoittamisesta
- avustaa puheenjohtajaa
- toimintakertomuksen ja -suunnitelman kirjoittaminen kokousten päätösten pohjalta
- kokouksen käytännön järjestelyt
- yhdistyksen jäsenluettelon ja arkiston hoitaminen
- tiedoittaminen
- toimistotöiden tekeminen, kopionti ja postittaminen

Osallistuja
- tekee ehdotuksia
- osallistuu kokouksiin

Kokouksen paperisota

Virallisia papereita:
- esityslista
- kokouspöytäkirja
- tilinpäätös
- vuosikertomus

Asiankäsittelykaava

Kokouksen avaa yleensä puheenjohtaja, hän toivottaa jäsenet tervetulleeksi.
Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, jos se on kutsuttu yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti koolle.

Asiankäsittelykaava:
1. Asian esittely
2. Keskustelu
3. Keskustelun päättäminen
4. Ehdotukset
5. Äänestystavan päättäminen
6. Äänestyksen järjestäminen
7. Äänestys
8. Äänestystuloksen käsittely
9. Muut käsiteltävät asiat
10. Päätös

Kokouksen suunnittelu

Hallitus tekee kokousta varten esityslistan, jossa luetellaan käsiteltävät asiat.
Sitten tehdään käytännön valmistelut, kuten varataan tilat ja järjestetään esim. tarjoilut.
Jäsenille lähetetään kokouskutsu, jossa mainitaan kokouksen päivä, kellonaika ja kokouspaikka.
Kutsuun voi liittää esityslistan, jotta jäsenet tietäisivät jo etukäteen kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Yhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti

Yhdistystä perustettaessa valmistellaan säännöt, joita kaikkien yhdityksen jäsenien on noudatettava. Sitten tehdään perustamiskirja, johon tulee yhdityksen nimi ja siinä hyväksytään säännöt. Perustamiskirjan loppuun tulee paikka, päivämäärä ja vähintään kolmen jäseneksi liittyvän allekirjoitukset. Yhdistyksen idea ja tavoitteet on tärkeää määrätä.
Seuraavaksi pidetään perustava kokous, jossa nimetään yhdistykselle puheenjohtaja ja sihteeri, sekä käsitellään yhdistyksen toimiin liittyviä asioita. Lopuksi yhdistys voidaan rekisteröidä, mutta se ei ole pakollista. Toisaalta rekisteröity yhdistys voi esim. omistaa omaisuutta, saada rahoitusta tai avustuksia, avata tilin pankissa ja tehdä sopimuksia.

Rekisteröiminen tehdään perusilmoituslomakkeella, joka lähetetään yhdistysrekisteriin.
Yhdistyksen rekisteröintiin tarvitaan perusilmoituslomake, perustamiskirja ja säännöt, kaikkia papereita pitää olla kolmena kappaleena.
Rekisteröintiin kuluu aikaa parista kuukaudesta noin puoleen vuoteen.
Yhdistysrekisteristä lähetetään päätös, kun yhdistys on merkitty rekisteriin.
Tämän jälkeen yhdistys voi käyttää nimensä perässä lyhennettä ry.

Referaatti

Enemmän luomua Ikaalisten puutarhalta

Kun yhtiö perustettiin vuonna 2000, energialähteenä oli halpa kaasu. Myöhemmin, kun kaasun hinta alkoi nousta, päätettiin siirtyä hakkeeseen.
Puolen miljoonan litran lämminvesivaraaja antaa puolet lisää tehoa ja kasvihuoneet pysyvät lämpiminä, myös valojen ollessa sammuksissa.

Kasvihuonetomaatti on Ikaalisten luomun päätuote, lisäksi viljellään paprikaa ja ruukkusalaattia.

Ikaalisten luomun puheenjohtajan, Tauno Burmoin, mielestä tuotannon ympäristöystävällisyyttä voisi lisätä kotimaiseen uusiutuvaan polttoaineeseen nojautuva luomutuotanto, joka voisi myös auttaa pysäyttämään ilmastonmuutosta.

Luomutuotantoa ei vieläkään mielletä vakavasti otettavaksi liiketoiminnaksi.

Referaatin määritelmä

Referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat.
Sen pitää olla puolueeton ja kirjoittajan omien kommenttien pitää erottua referoidusta tekstistä.

Referaatin alkuun täytyy laittaa alkuperäisen tekstin nimi (esim. kirjan nimi) ja sen kirjoittaja.
Kokonaisia lauseita ei saa lainata suoraan, mutta väliotsikoita, porrastuksia ja ryhmittelyjä voi käyttää, jotta teksti olisi selkeämpää.

Minä opiskelijana

Eipä mulla mitään odotuksia ollut, tiesin vaan, että koulu sijaitsi Mäntsälässä.

Mä opin parhaiten näkemällä, esim. ymmärrän asiat helpommin, jos niistä on tehty yksinkertainen kuva.
Mä yleensä kirjoitan kuvien viereen, sillä kun mä katson kuvaa, huomaan samalla tekstin ja muistan sen paremmin.
Opin silloin paremmin, tai ainakin mulla on enemmän motivaatiota, jos on kiva aine ja opettaja.

Kun opetellaan lattareita, mä yleensä kehitän jokaiselle puulle/kasville/pensaalle jonkun muistisäännön. Siitä mä yleensä muistan ne :D
Onneksi mulla on hyvä muisti, sillä ilman sitä mä en varmaan oppisi kovin nopeasti, enkä muistaisi asioita yhtä hyvin kuin nyt.
Mulla ei ole oikeastaan ollut kauhean vaikeita aineita. . Pidän eniten käytännön opetuksesta, sillä siinä opin kaikista tavoista parhaiten. Lisää käytäntöä, kiitos =)

Mun mielestä työoppiminen on tärkeää, sillä siinä saa kokemusta. On eri asia lukea jokin asia kirjasta, kuin tehdä se tosielämässä.